tiistai 24. heinäkuuta 2012

FOR REAL!!!!

L on ollut kaksi päivää ihottuman peitossa. Alkaa silmien alta, loppuu polviin. Alkaa loppua huumorintaju. MITÄ VIELÄ, että tyttö tuntisi itsensä mahdollisimman rumaksi?


L tuli aamulla itkien luokseni ja oli huolissaan, että joutuu sairaalaan tai on jotain vakavaa. Kiitän taas näyttelijänlahjojani, kun tyyneesti sanoin juovani kahvin loppuun ja soittelen vaikka sitten lääkärille. Että ei tässä ennenkään olla seinillä pompittu jonkun ihottuman takia. (Nyt kyllä pompittiin salaa ja sydän tykytti sataa.)

Soitin sairaalaan, ja kuulemma on urtikaria, eli nokkosrokkoa. Ei johdu taudista tai Prednisonista. Lääkäri kysyi oliko syönyt mansikoita, ja olihan hän mökillä. Siihen ne hyttysenpistot päälle, niin tämä kiva yllätys? Antihistamiinia ja kortisonia iholle. Ihanaa, lisää lääkkeitä sekoittamaan pakkaa.

Samalla kun tyttöä suihkun jälkeen rasvasin, huomasin taas miten iho kärsii tästä. Juolahti mieleeni, että ostan Weledan raskausarpiöljyä hänelle. Selitin, että äidinkin vatsa näin venyi (vauvasta, ei Prednisonista) ja joka aamu rasvasin ja ei tullut arpia. Nyt oli syvät juovat legginssien kohdalla ja sovittiin, että käytetään vain löysiä vaatteita.

L: "Äiti ethän sä ole huolestunut, kun jos sä olet huolestunut niin sitten mäkin huolestun."

Allerginen urtikaria on merkki välittömästä systeemisestä yliherkkyysreaktiosta, joka aiheutuu altistumisesta esimerkiksi jollekin allergisoivalle ruoka-aineelle, lääkkeelle tai mehiläisen- tai ampiaisenpistolle. Tämän reaktion seurauksena oireina saattaa esiintyä turvotusta silmäluomissa, huulissa, poskissa, kielessä tai muualla limakalvoilla. Reaktiota kutsutaan joko Quincken ödeemaksi tai angioödeemaksi, joka näistä kahdesta on yleisemmin tästä reaktiosta käytetty nimitys. On melko tavallista, että nokkosihottuman tai angioödeeman aiheuttajaa ei pystytä selvittämään. Allergian ja fyysisten tekijöiden lisäksi esimerkiksi stressi sekä muut psyykkiset tekijät voivat laukaista urtikarian tai angioödeeman.

Jep, kuulostaa meille sopivalta. Tervetuloa taloon toinen idiopaattinen tauti, sulle näytetään kyllä ovea jo varsin pian!

OOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOO

Getting seriously pissed off now. L has had a rash all over her body, starting from her cheeks down to her knees, for 2 days. WHAT ELSE does the poor girl need to feel completely ugly and miserable?

She came to me yesterday morning with tears in her eyes, scared that she had to go to the hospital or it was something serious. It took all my acting powers to look calm, finish my coffee and then phone the doctor. It´s not like we get hysterical in this house over a simple rash, do we? (Yes, we bloody well do with NS in the picture...)

Doctor said she was quite certain it had nothing to with either NS or Prednison. Had she eaten strawberries? Yes, she had at the summer cabin. That with the insect bites, and it´s hello urticaria! So adding more drugs to the mix, antihistamine and cortisone cream. Jey!

I noticed, when applying lotion on her after her shower, that her skin is really suffering with this bloating. I had a brilliant idea of getting her a bottle of Weleda strech mark oil. I told her I used to use the same stuff when my belly was bloated (with baby, not Prednison) and I got no strech marks. She had lines on her hips, from her tight leggins. We decided that she should only wear loose clothes from now on.

L: "Mum, I don´t want you to be worried about me. If you are worried, then I get worried."

Hives are frequently caused by allergic reactions; however, there are many non-allergic causes. Most cases of hives lasting less than six weeks (acute urticaria) are the result of an allergic trigger. Chronic urticaria (hives lasting longer than six weeks) is rarely due to an allergy.
The majority of patients with chronic hives have an unknown (idiopathic) cause. Perhaps as many as 30–40% of patients with chronic idiopathic urticaria will, in fact, have an autoimmune cause.

Yep, sounds about right. Welcome to our house, the second idiopathic disease. Please don´t outstay your welcome.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti